perjantai 22. maaliskuuta 2013

Päiväretki Gundogmusta kohti


Aamiaisen jälkeen lähdimme ensin kohti Alaniaa siitä Konakliin, josta kääntyy tie Guzelbag-Gundogmus-suuntaan. Matkan pituus Konaklista Gundogmuseen n 50km. Konaklin jälkeen tie nousee vuoristoon ja ennen Guzelbagia oli suuria tieleikkauksia, mutta maisemat upeita. Guzelbagin jälkeen oli monta vuorten ylitystä, ja kiemurtelevaa tietä, jyrkästi ylös ja alas. Mutta komeaa pinjametsää, lumihuippusta vuorta ja auringonpaistetta, näistähän keskipohjalainen tykkää.

Gundogmuksen pikkukylässä on asukkaita 2000. Kun istuimme keskustan aukiolla, ruokatunnilla olevat murrosikäiset ja nuoremmat tytöt, olivat meistä huvittuneita. Tytöillä oli päällään koulupuvut. Tällä kertaa punamusta ruudullinen vekkihame, punainen pitkä villatakki, valkoiset sukat ja liian iso huivi päässä, josta tuli mieleen keskipohjalaiset pääsiäistrullit.

Kylässä oli siisti käsityökauppa, jonka runsaista ja siisteistä valikoimista ostin valkoista mohairlankaa, taas yhdeksi vauvanpeitoksi. Tietysti joimme kaupassa teet ja kauppias huusi paikalle englantia puhuvan ja vähän muitakin.

Oli kyllä tarkoitus jatkaa matkaa Köprylyn vesiputouksille itään, mutta päätimme kääntyä länteen Konyan tielle ja sitä kautta kotiin. Ennen Konyan tietä näimme nomaadeja, paimentolaisia valtavine vuohilaumoineen. Toisessa tokassa nuoripari paimensi isoja hyväkuntoisen näköisiä vuohiaan, joilla jokaisella oli keltaiset korvamerkit, apunaan kultaisennoutajan näköinen koira. Heillä oli sinisestä muovista noin 20m2 tehty talo, jossa vanhempi nainen kaitsi lapsia.

Vähän kauempana tien toisella puolella oli samat systeemit. Vaikutti fiksulta touhulta. Täällä löytyi juomapaikka penkkeineen meillekin, kahvit ja eväät maistuivat täällä tuhannen metrin korkeudessa, missä puhtaan ilman voi oikein haistaa.